Organisaatioiden menestyksen takana ovat työhönsä ja yhteisönsä kehittämiseen sitoutuneet ihmiset! Miten nämä sitten tehdään?
Hyvinvoivan yhteisön keskeisiä tunnusmerkkejä ovat toimivat käytänteet, kuten johtaminen, päätöksenteko, vuorovaikutus, reflektiotaidot , yhteenkuuluvuuden tunne ja tiedon täysin vapaa kulku. Organisaatioiden ja yhteisöjen kehityksessä tämä tarkoittaa kehitysloikkaa kohti uudenlaista vuorovaikutusta, dialogia ja tietoista kehittymisen suuntaa. Työelämän vaatimukset kasvavat koko ajan, kiire ja jatkuva työtehtävien ”huonontamisen” tarve näkyvät työssä jaksamisen heikkenemisenä tai ristiriitoina henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa. Tarvitsemme siis uusia toimintamalleja työelämään. Nyt puhutaan uudesta kollektiivisen tietoisuuden asteesta, mikä on meille yhteisöllistä toimintamallia jo toteuttaville tuttu asia. Yhteisöllisten rakenteiden ja toimintamallien avulla saavutetaan kollektiivinen tietoisuus.
Yhteisöllisyyden käsite on noussut viime vuosina voimakkaasti esille sekä yhteiskunnallisena kysy- myksenä että työelämän näkökulmasta. Työelämässä yhteisöllisyyden merkitystä korostaa työssä käytetyn ajan suhteellinen lisääntyminen, jopa siinä määrin, että osalle työntekijöistä työyhteisö voi olla ainoa yhteisö johon kuulutaan. Työyhteisön katsotaankin yhä enenevässä määrin korvaa- van perinteisten yhteisömuotojen, kuten perheen ja naapuruston, merkitystä. Työelämässä yhteisöllisyyden katsotaan tukevan ihmisten kanssakäymistä, toisista välittämistä, terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Yhteisöllisyyden käsitteen määrittely ei ole kuitenkaan ongelmatonta eikä yhteisöllisyyden käsitteelle ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa.
Yhteisöllisyydessä keskeistä on luottamus itsenäisesti toimiviin ja sosiodynaamisesti kehittyviin ihmisiin, itseohjautuviin tiimeihin, vuorovaikutusta, avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja luottamusta tukeviin rakenteisiin ja käytäntöihin. Nyt uusi TEAL- ajattelu on ”keksinyt” nämä samat asiat omaan toimintamalliinsa – lisättynä ilman esimiestä yksikössä. Itse en usko esimiehettömyyteen yhteisössä– se ei ole mikään ihanne. Ilman esimiestä toimivat yksiköt tarvitsevat todella vahvat toimivat rakenteet ja kollektiivisen vastuun kantamisen. Esimiestyö vaatii samoja periaatteita kuin TEAL-ajattelu. Ei vanhaa, vaan uutta yhteistä kollektiivisen tietoisuuden kehittymistä, jossa koko yhteisö rakentaa yhdessä hyvät rakenteet, toimivat käytänteet ja vuorovaikutuksen, joka on avointa, toista kohtaavaa ja rakentavaa, ilmapiiri on ystävällinen ja toisiaan tukeva. Ilman ulkopuolista tukea tällaisen organisaation kehittäminen on vaikeaa.
Nykyisin työnohjauksessa tulee esiin monesti sellaiset asiat, jotka kuuluisivat johtamisen piiriin. Joskus työnohjauksessa ratkaistaan työvuoroon liittyviä tehtäviä, jotka olisi hoidettavissa hyvällä johtamisella. Oikeisiin asioihin keskittymisen puute ja kiireisiyys johtamisessa näkyvät työnohjauksessa eikä niissä päästä todellisten kehittämisasioiden kuten työn ja sen käytänteiden sekä työssä innostumisen äärelle. Onko työnohjaukseen ulkoistunut huomaamatta johtamisen tehtäviä?
Miten kaikkien osaaminen ja toisilta oppiminen sitten työyhteisössä saataisiin käyttöön? Tarvitsemme hyvin toimivaa työnohjausta ja coachingia, joilla voidaan tukea hyvinvoivien työyhteisöjen ja niiden keskeisien tunnusmerkkien kehittymistä sekä henkilöstön kykyä innostua uudelleen työstä. Työelämä tarvitsee uutta hyvinvointia! Yhteisötyönohjaus on aina johtamisen tuki, mikä tarkoittaa, että työnohjauksessa keskitytään työyhteisö ilmiöiden tutkimiseen ja toimivien rakenteiden kehittämiseen. Tämä edellyttää henkilöstöltä kykyä dialogiin ja työyhteisön asioiden tutkimiseen avoimesti ja rehellisesti. Ja vaikka ulkoisesti rakenteet olisivatkin kunnossa ja toimivat, kokemukseni mukaan monessa työyhteisössä ei osata todellisen tutkivan ja reflektoivan vuorovaikutuksen toimintatapaa.
Tämän vuoksi tarvitsemme työelämään vahvoja ja työyhteisöjen ilmiöitä hyvin tuntevia työnohjaajia ja coacheja, joilla on laaja näkemys siitä, miten auttaa ja kehittää työyhteisöjen henkilöstön toimivuutta ja sitoutumista omaan työhönsä. Sitoutumista voidaan edistää valmennuksellisella johtamis- ja työyhteisöotteella, mikä tukee henkilöstön valmiuksia vuorovaikutukseen keskenään ja oppimaan sen avulla niin toisiltaan kuin omasta työstään sekä pyrkimiään kohti voimaantuvaa Huippuyhteisöä!
Meillä Huippuyhteisö Oy:ssä tiedetään mitä hyvin toimiva yhteisö tarvitsee ja millaisella työelämää edistävällä työnohjauksella tai coachingilla päästään hyviin tuloksiin. Kuukauden päästä meiltä on jälleen valmistumassa uusi vuosikurssi Hyviä ja Osaavia Yhteisötyönohjaajia ja – coacheja. He tietävät kuinka ohjata työyhteisölaiva kapteeneineen pois karikolta jälleen kohti turvallisia, avoimia ja uusia tuulia henkiviä vesiä.
Helmikuussa meillä käynnistyy seuraava Yhteisötyönohjaaja – coach@ koulutus, jonka kautta myös Sinä, jota äskeinen lukemasi teksti innoitti tai herätti ajattelemaan, voit saada valmiudet ohjata yhteisöjä ja samalla voimaantua itse, olit sitten työntekijä tai esimies, joka etsit uudenlaista tuulta oman työ/elämäsi purjeisiin! Tule mukaan!
”Tämä oli enemmän kuin koulutus, tämä oli matka itsen tuntemiseen, toisten kuuntelemiseen ja olennaisen ymmärtämiseen.”
Reetta Kekkonen