Johtamisen kir­jal­lisu­udessa esi­in­tyy ryh­mässä tapah­tu­va ilmiö, joka val­lit­see ihmis­ten välisessä vuorovaiku­tuk­ses­sa ja suhteis­sa. Tämän ilmiön myön­teis­inä seu­rauksi­na ihmis­ten toim­inta tehos­tuu ja vuorovaiku­tus para­nee. Tätä on kir­jal­lisu­udessa määritel­ty vuorovaiku­tuk­ses­sa syn­tyneenä vakau­muk­se­na, joka vaikut­taa edelleen vuorovaiku­tuk­seen, yhteistyön toden­näköisyy­teen ja laatu­un. Siihen on liitet­ty rehellisyyt­tä, avoimuut­ta, yhteistyökykyä ja hyvää tah­toa. Kun sitä löy­tyy, on helpom­pi pal­jas­taa oma haavoit­tuvu­us, heikkous ja tietämät­tömyys. Käytän­nön toim­intana se on myös riskin ottamista. Ilmiö vähen­tää itsekkäitä päämääriä ja ohjaa toiset huomioimal­la eten­emään yhteistä päämäärää kohti. Ilmiö aiheut­taa oppimista.

On vaikea ajatel­la, että jos­sain päin suloista Suomeamme ei toiv­ot­taisi kaikkea tätä tapah­tu­van oma­l­la työ­paikalla. Tot­ta kai tämä on tavoiteltavaa. Vuo­den hyvä uuti­nen onkin se, että tätä luot­ta­muk­sek­si kut­sut­tua ilmiötä voidaan luo­da. Se syn­tyy hyvän johtamisen seu­rauk­se­na ja tiimin kas­vaes­sa voit­ta­jak­si. Voit­ta­mi­nen on siis ohjat­tu pros­es­si, jon­ka ytimessä on luot­ta­mus.

Muis­telepa het­ki niitä ryh­miä, joi­hin olet joskus kuu­lunut tai kuu­lut täl­lä het­kel­lä. Mis­sä viihdy­it, mis­sä et? Mikä oli se tai­ka, joka sai sin­ut ylit­tämään itsesi tai siirtämään omat välit­tömät tarpeesi sivu­un ja keskit­tymään innol­la yhteisi­in tavoit­teisi­in? Miten yhdessä jaet­tuina ryh­män tavoit­teista tulikaan kuin huo­maa­mat­ta sin­un tavoit­teitasi. Tauotkin täyt­tyivät tavoit­tei­den tutkimis­es­ta, arvioin­tia tapah­tui kuin itses­tään ja meno jatkui myön­teisenä haasteista huoli­mat­ta. Kun tuli vaikeaa, tois­t­en kan­nus­tus aut­toi jatka­maan ja pienet voitot tuot­ti­vat suurem­pia. Turhau­tu­mi­nen vai­h­tui onnis­tu­misi­in ja ele­tys­tä ja koe­tus­ta opit­ti­in.

Tiedämme, mitä tii­mi tarvit­see, jot­ta luot­ta­mus herää ja kas­vaa. Luot­ta­mus on jotain, joka on aina ilmas­sa, eikä siitä ole kovin help­po saa­da täyt­tä kop­pia. On sitä yritet­ty, ja paljon on onnis­tut­tukin.

Tiimin pääsemien eteen­päin oli keskeisen tärkeää. Voit­ta­mi­nen ei ole pelkkää onnis­tu­mista; kyse on enem­mänkin oppimis­es­ta ja sen tekemis­es­tä tietoisek­si. Se aut­taa sitou­tu­maan peruste­htävään. Sik­si tulee huole­htia ilmapi­iristä, jota raken­netaan vuorovaiku­tuk­sen avul­la. Kun vuorovaiku­tus edis­tää samais­tu­mista, välit­tämistä, empa­ti­aa ja sitou­tu­mista, alkaa tapah­tua hyviä asioi­ta. Myös palaut­teen ja kon­frontaa­tionkin pitää tähdätä myön­teisen muu­tok­sen vahvis­tu­miseen ja lisätä ihmis­ten tietoisu­ut­ta muu­tospros­es­sista. Tätä kaut­ta luo­daan ja omak­su­taan yhteisön nor­mit ja ihanteet ja mikä paras­ta, niitä halu­taan nou­dat­taa.

Esimiehen vas­tu­ul­la on luo­da ja ylläpitää raken­net­ta, joka mah­dol­lis­taa yhteisen keskustelun. Ei kan­na­ta ajatel­la, että ajankäyt­tö epäon­nis­tu­isi, jos istu­taan kok­ouk­sis­sa. Toki se voi olla turhaa, – jopa vaiku­tuk­sil­taan kiel­teistä – jos pros­es­si ei sisäl­lä yhteisöl­listä ajat­telua ja yhteistä työtä vahvis­tavaa vuorovaiku­tus­ta. Joskus sitä kuulee sel­l­ais­takin väitet­tävän, että pitää vain löytää oikeat ihmiset ja sit­ten kat­so­taan mitä tehdään. Ei se ihan niin yleen­sä mene. Voimavarakeskeinen joht­a­mi­nen on useinkin se jut­tu, jol­la saadaan tulok­sia.

Sosi­aa­li­nen luot­ta­mus on huo­mat­tavasti korkeam­mal­la tasol­la ryh­mis­sä, joiden ryh­mäy­tymiseen on panos­tet­tu. Se näkyy mm. tas­a­puolise­na, posi­ti­ivise­na, huole­hti­vana ja hyvänä ryh­mähenkenä. Lähtöko­h­ta sille on, että esimies ohjaa ja oma­l­la toimin­nal­laan vahvis­taa toiv­ot­tua käyt­täy­tymistä. Kyse on siten toim­intakult­tuurista sekä siitä, mitä mah­dol­lis­te­taan ja pide­tään tärkeinä arjen ruti­ineis­sa ja valin­nois­sa, ei niinkään yksilöi­den sisäi­sistä omi­naisuuk­sista.

Esimiehen tehtävänä on siis vahvis­taa tiim­iä onnis­tu­maan työssään. Tiimin tavoit­teet voidaan jakaa asi­atavoit­teisi­in ja tun­netavoit­teisi­in. Ne ovat osin rin­nakkaisia ja päällekkäisiä. Asi­atavoit­tei­ta voidaan vahvis­taa valvon­nan, tuen ja kiin­nos­tuk­sen osoit­tamisen keinoin. Samoin siihen kuu­luu vas­tu­ista, pelisään­nöistä ja arvioin­nista huole­htimi­nen sekä luot­ta­mus ja nojaami­nen oman alan asiantun­ti­joi­hin.

Ihmisi­in keskit­tyvä ja keskustel­e­va joht­a­mi­nen kul­kee asi­a­jo­htamisen edel­lä ja rin­nal­la. Siten esimiehen osoit­ta­man luot­ta­muk­sen, arvos­tuk­sen ja autono­mi­an lisäämi­nen aut­taa tiim­iä kehit­tymään. Tun­netavoitet­ta ruokkii myös keskustelun suun­taami­nen tiimin työn­tek­i­jöi­den omi­in arvoihin ja tavoit­teisi­in. Kun samal­la vielä varmi­s­tat niiden sulau­tu­misen insti­tu­tion­aaliseen strate­giaan sekä avoimuu­den ja läpinäkyvyy­den säi­lymisen pro­jek­teis­sa, olet aika mes­tari. Myös jo maini­tut arvioin­ti, roolien ja vas­tu­iden sopimiset sekä tas­a­puolisu­us liit­tyvät vuorovaiku­tuste­htävi­in.

Olemme raap­i­neet horison­taalisen, ver­tikaalisen ja insti­tu­tion­aalisen luot­ta­muk­sen pin­ta­mul­tia. Ehkä pääsit koke­muk­sil­la kiin­ni jostakin ja mietit, miten tämän nyt sit­ten ottaisi hal­tu­un. Ehkä ajatuk­sesi kävi val­men­nus­ryh­mis­sä, jos­sa tur­val­lis­es­ti ja luot­ta­muk­sen ilmapi­iris­sä voisi har­joitel­la, jakaa koke­muk­sia ja oppia. Tei ehkä lamp­pu syt­tyi koko tiimin val­men­nuk­sen tarpeelle. Oli miten oli, luot­ta­mus kat­taa hyvän esimiehen perustyön, oman tiimin toimin­nan, liit­tämisen hyvi­in tulok­si­in. Hyv­in­voi­va työryh­mä tukee yksilöä voimaan hyvin, lievit­tää stres­siä ja aut­taa kehit­tymään ammatil­lis­es­ti ja ihmisenä. Yksilö on usein ryh­män armoil­la ja ryh­mä on usein esimiehen armoil­la. Luot­ta­muk­sen kokem­i­nen on aina yksilölli­nen, mut­ta yhteisöl­lisyy­den lisään­tyessä siitä voi tul­la myös yhteinen koke­mus.

Hae lisää eväitä yhteisöl­li­sistä koulu­tuk­sis­tamme.

Kir­joit­ta­ja: Johan Var­ti­ainen